Ruokailurytmin ja vuorotyön yhteensovittaminen – mikä avuksi?

Kolmivuorotyö, neljä pientä lasta, säännöllinen ruoka ja liikuntarytmi – siinäpä vasta haastetta! Kotona kolme vuotta lasten kanssa ja säännöllinen elämänrytmi saivat kääntyä kun syksyllä koitti työhönpaluu. En ole vuosikausiin tehnyt kolmivuorotyötä, joten ruokailun ja koko elämän aikataulujen sovittelua vaatii tämän hetkinen elämänvaihe.

Lapsille toteutuu päivittäin viisi ateriaa huomioiden molinipuolinen ravinto, mutta kuinkas oma lautaseni? Oman lautasen sisältö on hieman ajoittain sitä sun tätä - kylläkin ilman nakkeja ja ranskalaisia.

Salaattilounas

Arkisin tulee syötyä näin:
klo 06.15 aamupala: sitruunavesi, kahvia 5dl, maustamaton jugurtti ja marjakiisseli
klo 11.30 lounas: Salaattia kera juuston ja kastikkeena oliiviöljy ja viinietikka, vettä 4dl
klo 15.30 välipala: Marjakiisseliä tai / ja ruisleipää kera juuston, vettä 4dl
klo 17.15. päivällinen: Makaroonilaatikkoa, vettä 2dl
klo 20.15. iltapala: Lasten iltapalan jämät eli omenalohkoja, kurkkutikkuja, leipää, vettä 3dl

Kun taas yövuoroviikolla näin:
klo 07.30 aamupala eli iltapala: Täysjyväruisleipää kinkulla ja juustolla x 3, mehua 2dl
klo 14.45 lounas ja välipala yhdistetty: sama kuin aamulla mutta lisänä kahvia 5dl
Välipala: Ihan sama mitä suklaata
klo 17.15 päivällinen ja iltapala yhdistetty: Pelkkää vettä ja kahvia 2dl tai jauhelihakastiketta ja perunamuussia ja lasten ruokailun jämät, vettä 2dl.
Välipala: Ihan sama mitä suklaata
klo 23.00-07.00 työruokailu: Marjakiisseliä 1l ja ihan sama mitä suklaata, vettä 2l, teetä 2dl

Välipalaksi leipää, jugurttia ja kiisseliä

En ymmärrä kuinka onkaan vaikeaa itselle syödä säännöllisesti ja ravitsevasti! Arkipäivän ruokailurytmi ja sisältö onnistuvat hyvin kun työssäkäynnin rytmi on säännöllinen.

Mutta, kun yövuoroviikko koittaa niin ruokavalio heittää. Huomaan yövuoroissa kehoni joutuvan jonkin sortin hälytystilaan, joka vaatii ravinnosta energiaa enemmän kuin pystyn edes kuluttumaan. Mitä enemmän sokeria ja rasvaa, sitä parempi. Myöskään juoksu ei onnistu yötyöviikolla. Yövuoroviikolla ei juokse kehossani muuta kuin maratonia vetävä sydämeni, joka hakkaa rinnassa rytmittömästi.

Miten yhdistää ruokailurytmi ja vuorotyö? 

Tiedän, että juurikin vuorotyön vuoksi olisi liikuttava ja syötävä sääännöllisesti, mutta toteutus ei itselläni ole viimeisen kolmen kuukauden aikana onnistunut.

Takomotraininging Miitri, tiedän että Sinulla on kokemusta ruokailun ja liikunnan rytmittämisestä vuorotyössä, joten auta minua!

Tahdon. Teen. Toteutan.
Kohti säännöllisempää rytmiä ja kohti Kuopio Maratonia 2017,
Kirsi

Kunnonsalilla kuntoon

Ketähän tässä huijaan?
Käyn valmentajani Miitrin opastamana saleilemassa Kunnonsalilla. Käymme läpi lihaskuntoa voimaannuttavat liikkeet, jotka voin helposti suorittaa viikottain omalla kotisalilla. – Puhunko nyt itselleni vai voisinko puhua haaveistani suoraan Joulupukille?

Kotona meillä on pieni sali alakerrassa. Kotisaliltamme löytyvät kahvakuulat, puolapuut ja pari yleisperuslaitetta, joiden nimiä en edes tiedä. En ole kolmeen vuoteen kotisalillamme käynyt hikoilemassa kuin kolme kertaa. Heitä arvaus meninkö nyt Kunnonsalin jälkeen?
No en.

Saleilu ei ole sytyttänyt minua koskaan, sillä olen mielessäni asettanut sen tylsäksi suorittamiseksi. Mutta omalta osaltani tästäkään lajista en nyt tylsää saanut: kiitos juoksevan mieleni. Olen huono keskittymään vain yhteen asiaan, joten huomaan että perus askel eteen- liike tuottaa haastetta. Heti kun mieleni aloittaa ravata niin alan heilua kuin heinämies. Sama juttu kun teen prässillä jalkoja. En voi vain pumpata ylös alas niinkuin ensin luulin. Jos pumppailen ilman ajatusta kehoni liikkeeseen niin satutan itseni virheliikkeiden myötä.

Ennen lastemme syntymää kävin säännöllisesti jumpassa kolme kertaa viikossa ohituskaistaa käyttäen kuntosalin laitteet. Saan parhaiten itsestäni irti hien kun joku huutaa minulle. Ei sillä että muuten nauttisin että joku huutaa minulle, mutta en vain saa rautaa liikkeelle muuten. Tässä yksi syistä miksi minulla on nyt oma valmentaja.

Nyt ajankäyttö mahdollisuudet ovat toisin kuin ennen lapsia, joten liikkumismuodot täytyy toteuttaa perheen yhteisen aikataulun mukaan. Nyt juoksun tueksi aikaan sitoutumaton saleilu on toimiva valinta eli Kunnonsalin kokemukset saavat jatkoa!

Lihaskuntoa on nostettava, jotta pääsen tavoitteeseeni: puolimaraton aikaan kaksi tuntia. Valmentajani Miitrin mukaan riittävä lihaskunto on juoksutekniikan ohella yksi tärkeimmistä harjoittelun jatkuvuuden- ja juoksun taloudellisuuden tekijöistä. Hyvällä lihaskunnolla myös ennaltaehkäistään monia rasitusvammoja ja luodaan pohjaa kestävälle harjoittelulle.

Jo nyt hieman epäröin onnistuinko laittamaan itse itselleni tavoiteajan liian tiukaksi.  Mutta, edelleenkin uskon Miitrin lausumaan "jos tavoite ei peloita edes jollain tasolla, se ei ole tarpeeksi korkealla." Eli matkaan kohti Kuopio Maraton 2017!


Tahdon. Teen. Toteutan.
Kirsi

Pakarat ja posket pakastettuna

Miten voi olla melkein keski-ikäinen ja ei osaa pukeutua pakkasella?
Voi olla. Se olen minä, joka vielä harjoittelen.

Lasten pukeminen Suomen talveen onnistuu, mutta talvijuoksuun itseni pukeminen on mahdoton tehtävä. Tänäkin aamuna lenkille lähtiessäni pakkasta oli vain yhdeksän astetta ja mietin mitä päälleni panen. Vaikka jokainen kerta mietin pukeutumisen, silti en onnistu.

Lenkkarit on helpoin juttu: nastat alle tottakai. Nilkkoihin puen lämmikkeeksi ystäväni neulomat villaiset säärystimet.

Talveksi olen ostanut kesähousuja paksummat talvijouksuhousut, ne pitävät lenkin aikana lämpöisenä. Mutta pakarat pakastuu, vaikka muuten kehossa lämmöt nousee. En ole löytänyt vielä oikeanlaisia välihousuja juoksuhousujen alle pitämään pakarat lämpöisenä. Vai täytyykö kunnon housujen alle edes pukea erikseen välihousuja talvellakaan?

Yläosaksi puen samaisen kevyen kesäjuoksutakin, jonka alle laitan kaksi kerrosta keinokuitua: urheilutoppi ja kevyt huppari. Puuvilla houkuttaisi pehmoisena materiaalina suoraan keholle, mutta hikoillessa kylmäksi se vain muuttuu.

Kaulaani suojaan tuubihuivilla, mutta materiaali ei välttämättä ole siinä oikea; hengityksen kosteus kastelee tuubihuivin ja aiheuttaa kylmyyden kaulalle ja poskille.  Piponikaan ei varmastikaan ole juoksuun paras; keinokuituinen materiaali ilman tiivistä vuorta on kylmä – tuuli tuulee tukkaan ja kylmää kovin. Pipossani on kuitenkin hyvää se, että saan siihen pimeällä juoksuun kiinnitettyä irrotettavan pienen lampun.

Juoksulapaseni ovat asusteista rakkaimmat, oman mummoni neulomat, joten jo lapasista huokuva rakkaus lämmittää lenkkeilijää. Lämpöä huokuu kuitenkin välillä niinkin paljon, että joudun poistamaan villaiset lapaseni.

Eli summa summarum, kaipaan kokeneemman talvijuoksijan neuvoja pukeutumiseen. 
Osaatko Sinä pukeutua oikein ja mitä vinkkejä voisit minulle antaa? Kommentoi rohkeasti alle!


Tahdon. Teen. Toteutan.
Kohti Kuopio Maratonia 2017,
Kirsi

Tauon kautta tuloksiin

Pientä flunssaa. Yskää ja nuhaa. Köhimisen diagnoosina kuumeeton keuhkokuume. Sohvanmutkaa olen kuluttanut syksyn aikana enemmän kuin lenkkitossuja. Huomaan että hermoja kiristää enemmän kuin hymyilyttää. Tunnen kuinka liikunta ei ole tärkeää vain keholleni vaan myös mielelleni. Tähänkö tämä urheilu taas jää?

Ei todellakaan. Takomotrainingin Miitri pitää huolen etten sammaloidu sohvalle sulklaarasiani kera.
Parannuttuani kahden kuukauden nuhista sain kutsun kuntotestiin. Hetken mietin että ehkä vain kuvaamme #20KM kampanjavideota ilman kummempia hikoiluja.
Mutta ei! "Milloinkas olet Kirsi viimeksi juossut Cooperin testin? Tarjolla on myös lihaskunnon osalta testaukseen vatsa-, selkä- ja jalkalihakset ja punnerruksia pinnistellään myös."

Aina olen punnerruksia inhonnut, ja Cooperin osalta taidetaan ajassa mennä 1990-luvulle ja yläasteen liikuntatunneille. Verenmaku suussa ja kauhun kankeus kehossa jo pelkästä muistelusta!

Testitulokseni yllättää itsenikin. Juoksen Cooperin 12 minuutin testissä 1900 metriä ja lihaskuntoakin löytyy jaloista keskivertoa paremmin. Yllättävää ei ollut että kadonneet vatsalihakseni ovat edelleen kadoksissa. Vieläköhän vatsalihaksimattomuuttani voisi laittaa yli kolme vuotta sitten koettujen raskauksien syyksi? Hmm... Ei. Ihan tekemättömyyttä ne ovat kadonneet.

Taulukot ja viitearvot lihaskunnolle löytyy tästä linkistä, sekä Cooper-taulukko tästä.

Miitrillä on nyt valmiina harjoitteet kadonneiden vatsalihasten metsästykseen, joten lihasten treenaus kuntosalilla alkaa än-yy-tee NYT. Sohvanmutkasta taas noustaan, tai paremminkin juostaan!

Tavoitteeni vuoden 2017 Kuopio Maratonille on puolimaraton kahteen tuntiin. Aikatavoite on todellakin tavoitteellinen. Päästäkseni tavoitteeseen on minun tehtävä töitä. Olen valmis!

Tahdon. Teen. Toteutan.
Kohti Kuopio Maratonia 2017,
Kirsi